Pakkanen hajotti kameran – tuloksena taidetta?

Olin taas kerran lenkillä koirien kanssa ja kamera oli tottakai mukana – eihän sitä voi käydä edes postilaatikolla ilman kameraa, koska jotain kuvaamisen arvoista saattaa ilmaantua ihan kotipihassakin. Olin päässyt metsäautotielle ja aloin ottamaan kuvaa laskevasta auringosta, kun huomasin että kaikki ei ole ihan kunnossa. Kameran etsimessä kaikki näytti hyvältä, mutta takanäytöllä oli ennennäkemätön väri-show.

Pidän yleensä ainakin Fujin X100S-kameraa mukana, kun lenkkeilen koiriemme kanssa, niin tälläkin kertaa. Kamera roikkuu kaulassani nahkakotelossaan, eikä edes viime viikon paukkupakkaset saaneet sitä hyytymään. Välillä akkua piti kyllä lämmittää taskussa, että kuvia pystyi taas ottamaan. Nyt ei pakkasta ollut paljon kymmentä astetta enempää, mutta joku sietokyvyn raja ylittyi Fujissa.
Otin kaksi valokuvaa kameran oudosta käytöksestä huolimatta, ennen kuin se hyytyi kokonaan.

Akussa riitti kyllä virtaa tämänkin jälkeen, mutta kamera ei suostunut menemään enää kuvaustilaan lainkaan. Takanäytön taustavalo oli päällä, mutta ruutu pysyi mustana. En kerinnyt katsomaan, mitä muistikortille tallentui, ja tuumin että saattoihan ongelma olla pelkästään kameran LCD-näytössäkin. Ajattelin jo, että sen kameran tarina oli sitten siinä. Kamera näytti kuitenkin yllätyksekseni toipuvan entiselleen lämmettyään kotiin saavuttuani, mutta helpotus oli lyhyt aikainen. Pari kuvaa onnistuin ottamaan, kunnes kamera jälleen heitti värit poskelleen. Ja kuvat olivat tallentuivat taas juuri niin happoisen näköisinä, kuin mitä ehdin niitä näkemään kuvauksen yhteydessä, taisi tulla taidetta jälleen.



Todennäköisesti kameran kenno on rikkoutunut jäädyttyään kylmässä ilmassa. Takanäyttö toimii normaalisti esimerkiksi kun selailee menuja, ja kaikki muukin toimii normaalisti. Vain kaikki kameralla otetut kuvat ovat pilalla. Aika paha homma, joskus oma tyhmyys käy kalliiksi. Tuskin tätä kameraa kannattaa korjata. Sillä on otettu hieman yli kymmenen tuhatta kuvaa, joten paljon jäi vielä ruutuja kuvaamatta. Ei tässä voi muuta kuin taputtaa itseään olalle, hyvin meni tämäkin!

Mieleeni putkahti ajatuksia kameroiden kestävyydestä. Käytän kuvaamiseen pääasiassa Canonin järkkärirunkoja, eikä niissä ole koskaan ollut mitään tämän kaltaista ongelmaa, vaikka kameroiden kanssa on oltu todella pitkiäkin aikoja jopa yli parinkymmenen asteen pakkaskelissä. Olympuksen OMD E-M5 on myös välillä vaikuttanut kylmällä kelillä jotenkin hitaalta ja kohmeiselta, vaikka kuvat olen aina saanutkin otettua. Onkohan nämä muodikkaat peilittömät kamerat kuitenkaan ihan yhtä kestäviä, kuin perinteiset peilikamerat? Kivoja ne ovat kyllä käytellä, eikä kuvanlaadussakaan ole valittamista. Ehkä en kuitenkaan pelkästään niiden varaan uskaltaisi kuvaamisharrastustani jättää.

Yhdistin ensimmäiset kuvat vierekkäin lisätäkseni niiden ”taiteellista vaikutelmaa”, ja laitoin mukaan vielä pari sisällä otettua testikuvaakin. Ihan roskiskamaahan näistä tuli. Ei kuvilla mitään taiteellista arvoa tietenkään ole, mutta ne ovat mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten kameran voi hajottaa pakkasessa jos ei ymmärrä olla varovainen. Taidan sulloa kameran jatkossa kylmillä keleillä taskuun takin sisään, sen verran tämä minua harmittaa.